#263

Bäckström Niklas

Pelaaja

Aateloitu 2022

Bäckström Niklas

Maalivahtiperheen kolmannen sukupolven torjuja Niklas Bäckström aloitti kiekkoilun HIFK:ssa, jossa hänen isoisänsä Thor eli Tutte Bäckström oli torjunut kiekkoja kahdella kaudella 1950-luvulla. Aloittavan maalivahdin tontti jäi Bäckströmiltä voittamatta, ja seura lainasi häntä kausittain I divisioonassa pelaaville PiTalle, Hermekselle ja FoPS:ille. Muistona neljästä HIFK:ssa pelatusta Liiga-kaudesta Bäckströmillä on yksi SM-hopea.

Kauden 2000–2001 Bäckström pelasi SaiPassa, jossa hän onnistui ykkösmaalivahtina. Seuraavan kauden hän torjui Ruotsissa Tukholman AIK:n maalilla ja siirtyi sitten Kärppiin. Oulussa Bäckström nousi maalivahtien eliittiin. Neljän Kärppä-kauden aikana hän torjui kahdesti SM-kultaa, kerran hopeaa ja kerran pronssia. Hänet palkittiin kahdesti Jari Kurri -palkinnolla pudotuspelien parhaana pelaajana ja kahdesti Urpo Ylönen -palkinnolla Liigan parhaana maalivahtina. Myös Liigan tähdistökenttään hänet nimettiin kaksi kertaa.

Bäckström siirtyi ilman varausta NHL:ään, jossa hän pelasi yhdeksän kautta Minnesota Wildin ja yhden kauden Calgary Flamesin joukkueissa. Minnesotassa Niklas Bäckström jakoi Manny Fernandezin kanssa William M. Jennings Trophyn kaksikkona, joka oli päästänyt vähiten maaleja kauden 2006–2007 runkosarjassa. Samalla kaudella Bäckström valloitti omiin nimiinsä Roger Crozier Awardin runkosarjan parhaalla torjuntaprosentilla.

Leijonissa Niklas Bäckström voitti alle 20-vuotiaiden MM-kultaa 1998, olympiahopeaa Torinossa 2006, olympiapronssia Vancouverissa 2010, MM-hopeaa 2016 ja MM-pronssia 2006 sekä 2008.

Uransa viimeiset kolme kautta Bäckström pelasi HIFK:ssa ja Tapparassa.