Lampainen Matti

Matti Lampainen voitti tamperelaisseurojen pelaajana viisi Suomen mestaruutta. Vieläkin paremmin hänet muistetaan valmentajana sekä porilaisen jääkiekon että Jokereiden menestyksen taustalla.

Siirtokarjalaisena Tampereelle muuttanut Matti Lampainen aloitti jääkiekkouransa TBK:ssa 1940-luvun loppuvuosina. Ensimmäisen SM-sarjakautensa hän pelasi 1949/50. Varmaotteinen puolustaja voitti kolme mestaruutta TBK/Tapparassa ja kaksi lisää siirryttyään paikallisvastustaja Ilvekseen 1957. Kovan kunnon pohjaa kasvatti kesälaji pyöräily, jossa Lampainen saavutti joukkuetakaa-ajon SM-kultamitalin 1955. Maaotteluitakin uralle kertyi toistasataa kohokohtina seitsemät MM-kisat ja Squaw Valleyn olympiaturnaus 1960.

Lopetettuaan uransa Ilveksessä 1960 Lampainen siirtyi työn perässä Poriin. Siviilitoimensa ohessa hän nosti pelaajavalmentajana Porin Karhut SM-sarjaan 1961. Seuraavaksi hän teki saman tempun toiselle porilaisseuralle Rosenlewin Urheilijat-38:lle. Yhtiön vahvan tuen turvin RU-38 voitti Suomen mestaruuden 1967. Mestaruusjoukkuetta Lampainen valmensi jo aitiosta käsin ripustettuaan omat luistimensa naulaan edellisenä syksynä.

RU-38 ja Karhut fuusioituivat kesällä 1967 Porin Ässiksi, mutta sitä ei Lampainen enää lähtenyt valmentamaan. Kolmen vuoden tauon jälkeen hän palasi kuitenkin SM-sarjajäille helsinkiläisten Jokerien käskyttäjänä. Lampainen johti Jokerit seurahistorian ensimmäiseen Suomen mestaruuteen 1973.
Vuonna 1976 ”Lance” Lampainen otti vastaan vielä uuden haasteen liigajoukkue Kiekkoreippaan peräsimessä. Hän vetäytyi täysinpalvelleena kaukaloiden ääreltä 1978.