Wahlsten Juhani

Juhani ”Juuso” Wahlsten oli suomalaisen jääkiekon kansainvälistymisen edelläkävijä.

Jääkiekkokipinän Juhani Wahlsten sai seuratessaan 9-vuotiaana maajoukkue-ehdokkaiden olympialeiriä kotikaupungissaan Kuopiossa. Pelaajaura alkoi A-juniorien Suomen mestaruudella KuPSin joukkueessa. SM-sarjassa Wahlsten esiintyi KalPan paidassa ensi kerran kaudella 1957/58. Seuraava osoite oli Tampereen Ilves, jossa hän voitti uransa ainoaksi jääneen Suomen mestaruuden (1960). Ura jatkui HJK:n kautta TPS:ään, jossa Wahlsten pelasi seitsemän SM-sarjakautta.

Arvokisadebyyttinsä Wahlsten teki jo 1959 MM-Prahassa pelatessaan tuolloin vielä KalPassa. Leijonauran kohokohta osui Wienin MM-kisoihin 1967, jossa Wahlsten voitti Leijonien pistepörssin ja iski kaksi maalia Suomen lyödessä ensi kerran historiassa Tšekkoslovakian (3–1).

Wahlsten oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka uskaltautuivat Keski-Euroopan maiden kiekkokaukaloihin. Hän voitti Itävallan mestaruuden Klagenfurtissa 1970 ja opasti FC Barcelonan valmentajana espanjalaisia jääkiekon saloihin 1970-luvun alussa. Wahlstenin kansainväliset kytkennät auttoivat myös ensimmäisiä suomalaisia siirtymään Pohjois-Amerikan ammattilaiskaukaloihin.

Ulkomaanjaksojensa lomassa Wahlsten toimi kahteen otteeseen TPS:n valmentajana SM-sarjassa ja liigassa. Lähimpänä hänen sydäntään on kuitenkin ollut urheilukasvatus ja nuorisotyö, mille pohjaa loi jääkiekko-osaamisen ohella siviilityö opettajana. Näistä ansioista Juuso Wahlstenille myönnettiin vuonna 2010 Pro Urheilu -palkinto. IIHF:n Hall of Fame -galleriaan hänet nimettiin vuonna 2006.