Peltonen Esa

Oulussa 1950-luvulla ensimmäisen kerran kaukaloon hypännyt Esa Peltonen piirsi suomalaiseen jääkiekkoon pitkän ja menestyksekkään uran. Hän edusti vain suomalaisia seurajoukkueita mutta kiersi maailmaa Leijonien mukana 14 arvokisoissa.

Oulun Kärppien ja lahtelaisen Upon Pallon joukkueissa 1960-luvulla pelanneella Esa Peltosella oli tilastoissaan pitkään enemmän maaotteluita kuin SM-sarjapelejä. Yhtäjaksoisesti hän pelasi pääsarjassa vuodet 1967–84. Suurimmat kotimaiset menestyksensä, kolme SM-kultaa, hän saavutti HIFK:n punaisessa paidassa.

Leijonien mukana Peltonen kiersi lähes kaikki jääkiekon arvokisat Wienin MM-kisoista 1967 aina Lake Placidin olympialaisiin 1980 saakka – vain vuosien 1975 ja 1979 MM-kisat jäivät väliin. Neljän olympiaedustuksen (1968–80) ennätyksen rikkoi suomalaisjääkiekkoilijoista vasta Raimo Helminen 1998.

Esa Peltonen ei koskaan voittanut SM-sarjan tai Leijonien arvokisajoukkueen pistetilastoa. Hänen valttinsa olivat luotettavuus ja tasaisuus – ja kaukalossa huikea nopeus. Esa Peltosen poika Ville on ohittanut isänsä monet saavutukset, mutta Leijona-maalien määrässä isä pysyy vielä edellä.