Blomqvist Timo

Varmaotteinen ja kovaluinen puolustaja Timo Blomqvist sai Leijonien kapteenina kunnian vastaanottaa Suomen jääkiekkohistorian ensimmäisen arvokisamitalin, Calgaryn olympiahopean 1988.

Espoossa Hongan juniorijoukkueissa jääkiekon aloittanut Blomqvist siirtyi jo D-juniori-ikäisenä HJK:hon, kun espoolainen kiekkoilu ei vielä 1970-luvun alussa tarjonnut mahdollisuuksia edetä huipulle saakka. HJK:sta hän jatkoi sujuvasti Jokereihin, ja jo kaudella 1977/78, vasta 16-vuotiaana, nuori puolustaja debytoi seuran edustusjoukkueessa.

Armeijavuosi Urheilukoulussa Lahdessa toi mukanaan myös joustavan seurasiirron Reippaaseen. Kun valtiolliset velvollisuudet oli hoidettu, Blomqvist matkasi Atlantin taakse. Kaikkiaan NHL:ssä kertyi lähes 250 ottelua Washington Capitalsissa ja New Jersey Devilsissä vuosina 1981–87. Seuraavat kuusi vuotta luotettava peruspakki urakoi Ruotsissa ja siinä sivussa yhden kauden Norjassakin, kunnes palasi kotikaupunkiin ja Kiekko-Espoon liigaryhmään vielä kahdeksi kaudeksi 1994–96. Uransa viimeisen kauden Timo Blomqvist pelasi Itävallassa.

Maajoukkueessa Blomqvist esiintyi ensimmäisen kerran arvokisatasolla Prahan MM-turnauksessa 1985. Olympiakisoihin hän osallistui Calgaryn 1988 lisäksi Albertvillessä 1992. Leijona-paidassa hän pelasi myös Ruotsin MM-kisoissa 1989 sekä Kanada-cupissa 1991.