Rintakoski Matti

Matti ”Rinuli” Rintakoski tunnettiin suomalaisen jääkiekon kovimmasta laukauksesta 1940–50-luvulla. Hänen kerrotaan siirtyneen ensimmäisenä suomalaispelaajana käyttämään lyöntilaukausta. Tuohon aikaan ilman kypärää pelanneet puolustajat ja etenkin maalivahdit olivat erityisen varuillaan kiekon tullessa kohti Rintakoskea – mikä luonnollisesti antoi pelitilaa Rintakosken joukkuetovereille.

Ilveksessä kiekko-oppinsa saaneen Rintakosken uraan liittyi aikansa kohutuin seurasiirto: vahvarakenteinen puolustaja vaihtoi vuonna 1946 paikalliskilpailija TBK:n paitaan. Ilveksessä Rintakoski ehti voittaa kaksi SM-kultaa vuosina 1945 ja 1946. Tapparaksi vuonna 1955 muuttuneen uuden seuran riveissä mestaruuksia tuli vielä kolme – ja kaikkiaan Rintakoski voitti urallaan huimat 13 SM-mitalia, joiden joukossa ennätykselliset seitsemän pronssia.

Urheilutoimittajat valitsivat Vuoden jääkiekkoilijan ensimmäisen kerran 1948. Valinta kohdistui Rintakoskeen. Samana vuonna hän oli tehnyt suomalaista jääkiekkohistoriaa myös toisella tapaa. Helmikuussa 1948 Suomi kohtasi maaottelussa Tšekkoslovakian ja pelipaitoihin oli ensimmäisen kerran ommeltu leijonavaakuna – käsite Leijonat oli syntynyt. Ja Matti Rintakosken laukoma 1–0-osuma oli jääkiekkohistorian ensimmäinen Leijona-maali.

Ensimmäiset neljistä MM-kisoistaan Rintakoski pelasi keväällä 1949 Tukholmassa. Hän kuului myös Suomen ensimmäiseen olympiajoukkueeseen Oslossa 1952. Olympiakisoissa hän oli neljällä maalillaan Leijonien tehokkain puolustaja muiden pakkien jäätyä tyystin maaleitta.